torstai 27. maaliskuuta 2014

Still alive.

Jälleen kerran postausväli sen kun pitenee..Osittain siitä syystä että kaikki oikeastaan kulkee samaa rataa kuin viimeksikin. Treenit ovat pääasiassa kulkeneet hyvin, tosin tämänhetkisen työharjoittelun ja omien töiden kanssa välillä olo on tuntunut melko väsyneelle, mutta olen kuitenkin koittanut olla tarkkana että yöunet olisivat vähitäänkin sen 7 h yössä, niin luulisi sitä jaksavan. :)

Treenikiertoani olen sen sijaan muuttanut hiukan, ja kokeilussa onkin melko tarkat rutiinit. Treenaan tällä hetkellä aina su-to ja mahdollisuuksien mukaan klo 18.00. Aiemminhan kävin pääasiassa aamusella salilla, mutta työharjoittelun ja muiden aikatalujen kanssa se on hiukan mahdotonta tällä hetkellä. Ja tuossa kuuden treenissä on sekin hyvä puoli että jos ei ole illalla töitä, niin ehdin nukkumaan ne kuuluisat body-päikkärit ennen treeniä. :) 


Tiimipäivän käsitreeniä..

Alkuun tosin tuntui että kovan illalla tehdyn jalkatreenin jälkeen kroppa kävi ylikierroksilla vielä niin pitkälle iltaan, että unensaanti oli hieman haastavaa, mutta siihenkin on kroppa näemmä vihdoin tottunut ja uni maittaa taas. Koitan myös treenata samat lihasryhmät aina samana viikonpäivänä, eli sunnuntaisin etureidet ja pohkeet, maanantaisin selkää ja hauista, tiistaisin takareidet ja pakarat, keskiviikkoisin olkapäät, ojentajat ja rinnan ja torstaisin vielä jalat kokonaan uudelleen. Ainakin tällä hetkellä tämä rytmitys on tuntunut minusta hyvälle ja toimivalle.


(Almost) Everyday is leg day.

Nykyisestä ruokavaliostani pidän edelleen hurjasti, ja kolmen viikon (!!!) päästä alkava kisadieettikin tulee mitä ilmeisemmin sisältämään jonkin sorttista kalorinvaihtelua koska se tuntuu minulla toimivan niin hyvin. Innolla (ja vähäsen kauhistuneena) kyllä odotan että mitä tuolta offikilojen alta tällä kertaa paljastuu. Kovasti olen ainakin tehnyt töitä lihaskasvun eteen että kivahan se olisi jos se jossakin myös näkyisi. :)
Erittäin hyvillä mielin kyllä aloittelen dieettiä, sillä kroppa tuntuu palautuneen hyvin edellisestä kisarupeamasta ja kauniit kevätaamut suorastaan houkuttelevat aamulenkille.


Sain myös vihdoin hankittua liput Fitness Classicciin Kulttuuritalolle. Alunperinhän minun piti mennä sinne huoltamaan, mutta menen sittenkin pikkusiskoni kanssa vaan katsomaan kisoja ja nauttimaan tunnelmasta. Hyvä motivaatiopläjäys omaakin dieetinalkua ajatellen. :) 

Ensi viikolla olisi muuten tarkoitus kuvailla hiukan uusia kuvia FitBodyyn ja suureksi helpotuksekseni Prime Hair & Beauty Designin ihana Umppu lupautui laittamaan tukkani ja meikkini kuvauksiin, sillä itse olen maailman laiskin tukanlaittaja ja meikkikin näyttää rajautuvan nykyään silmäpussien piilottamiseen ja aurinkopuuteriin. :D Laittelen tänne tai Instagramiini (minut löytää nimellä Maiju_Minea) sitten kuvia lopputuloksesta, joka Umpun taidot tuntien ei voi olla muuta kun hyvä! 


Oikein mainiota alkanutta viikkoa ja kovia treenejä! :)

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Mun keho on ainakin mun temppeli.

Opiskeluistani on parhaillaan menossa työharjoitteluvaihe, joka tapahtuu sairaalaympäristössä. Sairaala on siitä mielenkiintoinen paikka harjoittelulle, että potilaiden syyt sairaalaan joutumiseen vaihtelevat suuresti. Kuitenkin valitettavan paljon tulee vastaan itse aiheutettuja, ns. elintavoista johtuvia vakaviakin sairauksia, mistä potilas kärsii nyt lopun ikäänsä. 

Esimerkiksi tupakoinnista aiheutuvia, myös kuolemaan johtavia sairauksia on lukemattomia ja alkoholi aiheuttaa vuosittain joka kuudennen työikäisen miehen (ja rintasyövän jälkeen joka 10. naisen) kuoleman liitännäissairauksista puhumattakaan. Uskoakseni tämä on kaikille ihan tuttua faktaa. Mielestäni kyse ei olekkaan siitä etteivätkö ihmiset tietäisi näitä surullisia tilastoja, vaan välinpitämättömydestä tai epäuskosta että omalle kohdalle voisi koskaan sattua mitään niin vakavaa. 

Kuva: Google kuvahaku

Nuoremmalla iällä minunkin oli hirvittävän vaikea osata arvostaa omaa terveyttäni, vaan lähinnä pidin sitä itsestäänselvyytenä. Kuitenkin näin iän sekä opiskeluvuosien karttuessa ja fysiologian tietämykseni (edes vähän) syvetessä on arvostus omaa kehoa kohtaan noussut huimasti. Ihmisen sydän esimerkiksi alkaa sykkimään noin kolmen viikon ikäisellä sikiöllä ja se jatkaa sykkimistään tauotta elämän loppuun saakka, eli keskimäärin noin 3 miljardia kertaa. Minä ainakin haluan antaa sydämelleni kaikista otollisimmat olosuhteet sykkiä ja omilla tietoisilla valinnoillani voinkin siihen vaikuttaa.

Siksi tämä nk. "fitness-buumi" on mielestäni enemmän kuin tervetullutta ja ihmettelenkin suuresti, että minkä ihmeen vuoksi oman kehon arvostusta ja terveellisempiä elintapoja kuitenkin kritisoidaan ja pidetään ärsyttävänä niin mediassa kuin henkilökohtaisissa blogeissa? Eikö nimenomaisesti ole hyvä asia, että nuoretkin oppivat arvostamaan jo aikaisessa vaiheessa terveyttään ja urheilevat esimerkiksi sen ainaisen ryyppäämisen sijaan? Ja jos tämän ilmiön sivuseurauksena tulee otettua parit selfiet salin pukkarissa, niin ketäs se nyt oikeasti haittaa? 

Kuva: Googlen kuvahaku

Fitnesstä verrataankin narsismiin ja väitettä perustellaan sillä, että kaikki elämässä pyörii enää oman kropan ympärillä. No, se oma kroppa nyt kuitenkin sattuu olemaan se ainut paikka missä pitää koko elämä viettää, joten mielestäni se on suorastaan jokaisen velvollisuus pitää siitä huolta. 

Toki toivottavaa on, että elämässä on muutakin kuin vaikka bodaaminen, mutta uskallanpa väittää, että välinpitämättömyys omaa kehoa kohtaan on myös epäsuorasti välinpitämättömyyttä läheisiä sekä koko yhteiskuntaa kohtaan. Vai haluaako joku tieten tahtoen esimerkiksi parisuhteeseen todella sairaan ihmisen kanssa? Tuskin. Itsestään huolehtiminen on mielestäni myös siis elinkumppanin kunnioittamista, ja niiden terveellisempien valintojen kautta luulisi yhteisten vuosienkin pitenevän. Itseaiheutettujen elintapasairauksien väheneminen myös säästäisi muutaman vuodepaikan sairaalasta, ja mahdollisesti ehkäisisi sairaseläkkeelle jäämisen riskiä, joten myös yhteiskuntaa ajatellen tämä olisi toivottavaa. 

(C) Tommi Mankki

Joten olkoon jokainen juuri niin fitness kun ikinä haluaa ja nauttikoon terveydestään. Itse ainakin aion rakastaa kroppaani ja pitää siitä mahdollisimman hyvää huolta, oli se muiden mielestä ärsyttävää tai ei. Ja toivon vilpittömästi, että mahdollisimman moni muukin tekisi niin.

-M


maanantai 3. maaliskuuta 2014

Offikautta parhaimmillaan.

..Tai sellainen fiilis on ainakin itsellä ollut lähiviikot. Treenit kulkee, ruoka maistuu ja olenkin koittanut liian painojen tuijottelun sijaan nyt todella keskittyä siihen tuntumaan ja ainakin omasta mielestä se on tuottanut vähäsen tulostakin. 

Treeniohjelmaani tosiaan muokattiin muutama viikko takaperin ja erityisesti täysin uutena treeniohjelmaani tullut reisien volyymitreeni todella osuu ja uppoaa! Ensimmäisellä kerralla sitä tehdessäni en saanut edes kaikkia liikkeitä loppuun saakka suoritettua, mutta tänään se tuntui jo jotekuten sujuvankin. Se on hassua että jotekin niitä hankalimpia liikkeitä ja treenejä alkaa lopulta rakastamaan vaikka alkuun tuntuisi kuinka kamalalle. 

Olen myös ottanut asiakseni oppia kyykkäämään kunnolla. Siis tyylipuhtaammin ja kunnon tuntumalla vapaata kyykkyä mahdollisimman laajalla liikeradalla. Sainkin tähän hyviä vinkkejä Badass Fitness-teamin Timo Elorannalta joku aika sitten ja nyt olen kovasti nämä opit mielessäni kyykännyt ja ainakin etukyykky alkaakin jo sujua. Takakyykky onkin aina ollut minulle se vaikeampi liike, ja siinä riittää vielä hiottavaa. 

Etukyykky onkin tämänhetkinen lemppariliikkeeni salilla.


Johtuuko sitten omasta koulutustaustasta vai mistä, mutta itse olen aina liputtanut näiden koko kroppaa kuormittavien, toiminnallisten liikkeiden puolesta. Uskon että kehonhallinnan, liikkuvuuden ylläpidon sekä lihasvoiman kannalta on fitnessurheilijankin hyvä harjoitella muutakin kuin yhden nivelen ylittäviä liikkeitä vaikka "kaunista lihasta" treenataankin. Ja urheilijoitahan tässä ollaan, joten mielestäni tämänkin urheilun, vaikka lajinomaista olisikin, pitäisi nimenomaan vahvistaa näitä edellämainittuja ominaisuuksia, ei vähentää niitä. 

:)

Treenistä ruokaan, eli olen nyt syönyt tämän kalorinvaihtelu-ruokavalion mukaan reilun kuukauden päivät ja ainakin vaa'an mukaan paino on tullut alas reilun 6kg. Olo on myös paljon aiempaa parempi kun ylimääräisistä hiilareista on päästy. Tämäkin on niin hurjan yksilöllinen asia että mikä toimii kenelle, mutta ainakin omalle aineenvaihdunnalle tämä on ollut ehdottoman oikea ratkaisu. 


Kyllä sitä syötävää edelleen riittää.

Lisäravinnepuolella olen ottanut Scitecin tuotteet kokeiluun, ja ainakin tähän saakka olen ollut niihin hurjan tyytyväinen. Loistavan maun lisäksi riittoisat pakkauskoot ja tuotteiden laatu on kyllä omaa luokkaansa. Kiitokset tästä minulle uudemmasta tuotesarja-tuttavuudesta luonnollisesti kuuluvat Sporttimekan Toni Rämölle, jonka kanssa valitsimme ruokavaliooni parhaiten sopivat tuotteet. 


Näillä pärjää hetken aikaa! Kiitos Sporttimekka! :)

Summa summarum, hyvillä fiiliksillä on täällä päässä treenailtu, syöty ja nukuttu ja nautittu offikaudesta. Motivaatio treeneihinkin tuntuu olevan koko ajan ihan kohdallaan, johtuuko sitten uudesta treenikaverista (Linda mulla on silti sua ikävä), jonka kanssa tulee ainakin pari treeniä treenattua yhdessä vaiko viikonloppuna käydyistä Arnold Sports Festival-kisoista, joista katsoin Arnold Classicin sekä Bikini Internationalin finaalit. 

Tämän takia kannatti valvoa viiteen saakka lauantaiyönä. :)

Omat ehdottomat suosikkini olivat Anna Virmajoki sekä Natalia Melo, mutta eipä bikinin voittaja ja hallitseva Bikini Olympia Ashley Kaltwasserkaan huonolta näyttänyt! Upeita fysiikoita kaikilla finalisteilla, ei voi kun ihailla! Ne mielessä on hyvä jatkaa kohti omaa dieetinalkua. 

Tämä viikko menee kuitenkin vielä lepäillessä ja kroppaa palautellessa, mutta ensi viikolla sitten taas täysillä kohti tavoitteita. 




Oikein loistavaa maaliskuun ensimmäistä viikkoa kaikille! :)

-M