perjantai 27. syyskuuta 2013

Mää rakastan koko maailmaa!

..Sellainen oli ainakin fiilis tänään olkapää-ojentaja-rintatreenin jäljiltä. 
Tässä on nyt lepäilty viimoset pari viikkoa ja tänään vihdoin sitten pääsin kunnolla treenaamaan ihan luvan kanssa. Oli NIIIIN ihanaa ja olo treeniin jälkeen aivan euforinen. Sykkeetkin ovat pysyneet taas melko maltillisissa lukemissa ja olen muutenkin yrittänyt panostaa pitkiin, hyviin yöuniin ja kehonhuoltooni enemmän. 


Olen edelleen aivan koukussa näihin Zeropoint Compressionin säärystimiin ja sukkiin ja ne ovatkin osaltaan parantaneet suoritustani treenien aikana sekä palautumistani treenin jälkeen.

Ennen treeniä kävin Bullia tapaamassa ja sain uudet ruokaohjeet mukaani. Nyt sitten syödään ja PALJON! :) Toivon mukaan se lihaskin sitten kasvaisi. Suunnitelma on ainakin selkeä, lisää lihasta jalkoihin ja pakaraan ja keskivartaloa kapeammaksi. Ensi viikolla saan sitten uudet treeniohjeetkin, siihen saakka fiilistellään vielä oloa ja koitetaan päästä taas kovan treenin makuun. Ainakin alku on hyvä, sillä tänään treenasin meidän pt:n Joonaksen kanssa yläkroppaa ja huomenna Fitfarmin pt-päivässä tarkoitus olisi treenailla jalkoja. Sunnutaina jotakin toiminnallisempaa treeniä säiden salliessa ulkoa kera kahvakuulan ja sittenhän tämä viikko onkin jo taputeltu. On kyllä niin uskomattoman ihanaa taas päästä kunnolla treenaamaan! Yleisfiiliskin on aivan eri, kuin treenittöminä päivinä. :)


Näillä jumppailen ja huollan kehoani kotona. Spartan Gearin kahvakuulan kanssa toisinaan myös ulkosalla.

Olen muutenkin aivan innoissani lähdössä tähän offi-kauteen ja on todella mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea sitä saa taas kropassaan aikaan ennen ensi syksyn kisoja. 


Salikassi pakattu jo odottelemaan huomisia treenejä.

Tästä nyt tuli tälläinen "elämä ja fitness on ihanaa"-postaus, pahoittelen. :) Syksy vaan sattuu olemaan lempi vuodenaikani ja treenaaminen ilman dieetin tuomaa väsymystä tuntuu ihan uskomattoman hyvälle. Ja toisaalta, minähän teen tätä täysin vapaaehtoisesti ja todella nautin tästä kaikesta, joten mitäs sitä peittelemäön, vai mitä? :) 
Muutenkin viikko on pitänyt sisällään todella mukavia juttuja, niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, ja itseasiassa minulla on eräs aika huisi uutinenkin kerrottavana, jahka asiat varmistuvat. ;)


Oikein hyvää ja treenirikasta viikonloppua kaikille teille!

maanantai 23. syyskuuta 2013

Kahvakuulailua.

Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, vietin viikonlopun Turussa Spartan Gearin järjestämällä kahvakuulaohjaaja level 1-kurssilla. Ihan yksin en bodylajeja joutunut edustamaan, sillä upea energiapakkaus ja fitnesskisaaja Eveliina Tistelgren oli myös samaisella kurssilla kanssani. 

Muistiinpanoja.

Saavuimme perjantai-iltana Turkuun, jossa yövyimme ihanan tiimikaverini Dean luona. Jotta reissu ei olisi alkanut täysin kommelluksitta, olimme molemmat Eevskun kanssa unohtaneet makuupussit matkasta ja reissun alkajaisiksi saimmekin hetken aikaa säätää petivaatteita ja nukkumapaikkoja itsellemme. :D
Lopulta pienen kaappien kaivelun ja ympäri Turkua soittelun jälkeen kuitenkin saimme kasaan muutaman peiton ja ohuen patjan. Loppuilta menikin sitten bodyjuttujen merkeissä, mitäs muutakaan sitä voi kolmelta fitnesstytöltä odottaa? :)

Lauantai-aamu starttasi kello 9.00 Spartan Sport Centerillä pienen kurssiohjelman briiffin ja esittäytymisten kera. Siitä jatkoimme kahvakuulan perustekniikoiden pariin ja ohjasimme pienryhmissä myös erilaisia harjoitteitakin toisillemme. Itse kun olen aina ollut huono rymänvetäjä verrattuna yksilöohjaukseen, niin tämä harjoitus oli minulle enemmän kuin hyväksi. 

Keskittyy, keskittyy.. 

Lounastauon jälkeen siirryimme ulos urheilukentälle tekemään kahvakuulan heitto- ja jonglöörausharjoituksia, sekä lopuksi vielä kahvakuulan kuljetusharjoituksen kentän päästä päähän pareittain vuorotellen juosten ja heittäen kuulaa eri tekniikoilla. 

Lonkkaheitto ja molemmilla jalassa Zeropoint Compressionin säärystimet. Pelastivat ainakin minun jalkojeni palautumisen viikonloppuna. <3

Pelkästään jo ulkotreeni oli ainakin minulle elämys, sillä normitreenini teen luonnollisesti sisällä kuntosalilla. Myös kahvakuulaharjoittelun uskomaton monipuolisuus yllätti, sillä kosketukseni kahvakuulailun maailmaan on ollut hyvin vähäistä tähän saakka ja rajautunut lähinnä perus ryhmäliikuntatunteihin. Nyt haaveilenkin jo uudesta ulkotreenistä ihan itsenäisesti kahvakuulan kanssa, jahka nuo sykkeeni palaavat normitasoille. 

Heittotekniikoissa on vielä HIUKAN hiottavaa. ;)

Päivän päätteeksi kirjoittelin vielä ylös hiukan eri harjoituksia, venyttelin ja putkirullailin ja sitten menimme ajoissa nukkumaan, jotta olisimme sunnuntain koulutuspäivänä skarppeina. 

Sunnuntaina aloitimme heti aamusta kehonhallinta- ja liikkuvuusharjoituksilla, joista jatkoimme taas ohjausharjoituksiin. Hiki tuli ihan huomaamatta, kun sai keskittyä uusien tekniikoiden omaksumiseen. 


Tuulimylly.

Iltapäivällä teimme vielä tekniikka- ja tabata-tyyppisiä harjoittelua ja pienen yhteenvedon jälkeen kurssi olikin taputeltu. Opin todella paljon uutta, ja uskon näistä opeista olevan paljon hyötyä sekä omassa harjoittelussani, että työssäni asiakkaideni kanssa vastaisuudessa. 


Kahden kuulan harjoituksia.

Tästä innostuneena katselinkin jo muuta Spartan Gearin kurssitarjontaa ja kovasti kiinnostuin ensi kuussa järjestettävästä toiminnallisen harjoittelun kurssista. Jos vaan aikatauluni antavat periksi, niin ehkäpä..? :) 


www.spartan.fi

Suurkiitokset vielä Spartan Gearille ja Antti Nurmelle erittäin informatiivisesta ja hikisestä viikonlopusta kahvakuulan parissa! 

Kuva: Anna-Kaisa Kivikoski

torstai 19. syyskuuta 2013

Tauon paikka?

Kisojen jälkeen monet kilpasiskot valittelivat väsymystä ja moni lepäili ja rentoutuikin kunnolla kisojen jälkeisellä viikolla. Minä en ollut yksi heistä. Fiilis oli mitä energisin moneen kuukauteen ja palo päästä kunnon treeniin käsiksi kova. Niimpä tiistaina jatkoin treenejä, aamulenkkejä ja ruokavalion noudattamista normaalisti. 

Aamupalaa

Seuraavalla viikolla päätin kuitenkin "levätä" ja tehdä pelkästään aerobista ja intouduinpa oikein juoksemaan monena päivänä ja sunnuntainakin kävin vielä tekemässä mäkitreeniä Pyynikillä. Tämän viikon alussa oli sitten aika palata takaisin salitreenin kimppuun tämän "lepoviikon" jäljiltä, ja itseasiassa viime maanantainen jalkatreeni kulkikin hyvin ja treenin jälkeinen fiilis mitä mainioin. 



Sitten tiistaina koulun salilla hyppytunnilla tehty olkapää-ojentaja-rintatreeni ei sitten enää kulkenutkaan niin hyvin, vaan kroppa tuntui lähinnä vetelältä. No, kaikki vaan peliin, lisää rautaa ja lyhyempiä toistomääriä. Olo treenin jälkeen oli todella vetämätön ja väsynyt, ja seuraavalla tunnilla mietin monta kertaa että kylläpä sydän tuntuu hakkaavaan kovaa. 

Perus leposyke.

Mittasin kotiin päästyäni leposykkeeni, joka pyöri koko illan 83-88 välillä. Ei hyvä. Päätin kuitenkin seurailla tilannetta seuraavaan aamuun ja leposykkeiden edelleen huidellessa aivan liian korkeissa lukemissa, kävin lääkärissä, sekä Bullia tapaamassa Fitfarmin toimistolla. Akuutti ylirasitustila ja lepoa ainakin tämä viikko, ehkä myös seuraava. Sen siitä saa kun ei osaa kuunnella kroppaansa ja levätä ajoissa. 

No, nyt sitten on lepäilty ja odotellaan sykkeiden laskua. Kävin myös mittauttamassa verenpaineeni, mikä oli myös kohonnut aiemmasta, tosin verenpaineeni ovat aina olleet aivan liian alhaiset, joten pieni nousu oli lähinnä positiivista. :) 


Mie ja upea fitnesskisaaja Eveliina Tistelgren Spartan Gearin kuvauksissa joku aika sitten. Ja kyllä, siitäkin on tulossa tekstiä, jahka saan kuvia. :)

Nyt alkavan viikonlopun vietän ihanaisen Eevskun kanssa Turussa Spartan Gearin kahvakuulaohjaaja-kurssilla, jonne on mitä ilmeisimmin tullossa melkoisen paljon väkeä. Tekeekin varmasti hyvää astua omalta mukavuusalueelta ulos ja perehtyä tarkemmin kahvakuulailuun ja toiminnallisen harjoittelun maailmaan. 

Tekemisen täyteinen viikonloppu siis tulossa, oikein mukavaa sellaista teillekin!


Kassialma taas liikenteessä. Beware Turku! :)


keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Kuulumisia.

Tai no, mitäpä mainittavaa tässä nyt on edes ehtinyt tapahtumaan kisojen jälkeen, eipä juurikaan. :) Elämä palailee normaaliin rytmiinsä, aamulenkit jatkuu vielä hetken ja palautellaan kroppaa hiljalleen offille. 

Kisojen jälkeisen maanantain "kevyt" lounas. :)


Kisojen jälkeen vietin tosiaan illan, sekä seuraavan maanantai-päivän vapaasyöntinä, ja vaikka mukava olikin syödä mitä mieleen juolahti, niin illalla palasin jo kiltisti rahkan ja mehukeiton pariin. :) Kyllä se hyvä olo, minkä omasta ruokavaliostani saan, on niin paljon tärkeämpää minulle kuin herkkujen syönti. Tosin Bullin tsekissä käydessäni en voinut välttyä riemunkiljahduksilta kun sain nyt kerta viikkoon vapaasyöntipäivän.
Mutta ehkäpä sellainen edes jotenkin fiksusti toteutettu vapaasyönti olisi paikallaan..? :)


Olen aivan koukussa noihin Walden Farm'sin siirappeihin, 0 kaloria ja maistuvat taivaallisen hyville! 

Keskiviikkona pamahti sitten nestettä kroppa täyteen, ilmeisesti on aivan normaalireaktio kisojen jälkeen, mutta kamalasti ei huvita mitään kiristävää tai puristavaa pukea kun kroppa on yhtä nestepalloa päästä varpaisiin. Niimpä olenkin kuljeskellut verkkareissa kotoa koululle ja salille. Salista puheenollen, on ollut taas niiiin ihana treenailla, kun virtaa riittää ja aamulenkitkin on vedetty hyvällä fiiliksellä syysaamuista nauttien. On ne hiilarit kummia. ;)  


On kyllä niin ihana taas syödä puuroa aamupalaksi, ai että!


Viikonlopun vietin Helsingissä ja lauantaina kävin treenailemassa Meijerillä etureisiä. Treenin pyhä tarkoitus oli olla kevyt, mutta pieni innostus aiheutti monen päivän DOMSit kinttuihin. No, pääasia että oli hyvä treeni, eikö? :) Aamulenkeillekin sain niin hyvää seuraa molempina päivinä, että en olisi millään malttanut lopettaa lenkkeilyä. Lauantaiksi mukaan lähti tiimikaverini Netta ja sunnuntaiksi Krista. 

Aurinkoinen Töölönlahti.


Krista-muru.

Tällä viikolla tarkoitus on pitää salista hiukan lepoa ja aamulenkkeillä, venytellä ja huoltaa kroppaa. Tämän lisäksi luvassa on myös pientä maakuntamatkailua, sillä olin nyt keskiviikon kuvauksissa Turussa ja sieltä jatkoin matkaani Kuopioon työkeikalle josta palaan vasta perjantaina takaisin Tampereelle. Tämänkin puolesta se salilepo oli hyvä järjestää tälle viikolle.

Niistä kuvauksista teen ihan erillisen postausta jahka ehdin. Oli aivan huippua ja sain jopa muutaman "making of"-kuvankin napsaistua! Nyt istun täydessä tällingissä junassa matkalla
Kuopioon ja syön kylmää jauhelihaa ja kukkakaalia. Jostakin kumman syystä kanssamatkustajat hieman katsovat minua ihmetellen, heh. 


Oikein mukavaa keskiviikko-iltaa kaikille!!


Aamumaisemaa Näsijärveltä.


maanantai 2. syyskuuta 2013

Vihdoin sitä kisareportaasia.

En tiedä minkä ihmeen takia tässä on mennyt näin jumalattoman kauan, mutta vihdoin täällä taas! :) 

Osallistuin tosiaan viime viikon sunnuntaina Nordic Fitness Expossa järjestettyihin bikini fitneksen SM-kilpailuihin pituusluokassa alle ja tasan 163cm. Kisa meni osaltani mielestäni enemmän kuin nappiin ja lopullinen sijoitukseni oli 4. pisteillä 19. 

Nautin joka hetkestä lavalla ja vaikka tietenkin parannettavaa löytyy niin fysiikassa kuin poseerauksissakin, olen enemmän kuin tyytyväinen suoritukseeni, sillä kovassa porukassa sitä oltiin eliminaatiokierrokselta saakka. 


Kuva: Team Andro / Matthias Busse


Tunnelma lavan takana oli huikea, kaikki tytöt olivat ystävällisiä toisilleen ja vielä jonossa ennen lavalle menoa nauroimme yhdessä ja haaveilimme porukalla Ben & Jerry's-jäätelöstä. :) 


Pumppiviinat ennen finaalivertailuja Lindan kanssa. :)


Oli todella upeaa saada olla osana noin hienoa porukkaa ja vielä upeampaa oli, kun finaaliin selvisi melkeimpä sama finaaliporukka, kuin Jyväskylän karsinnoissa. Kiitos tytöt erittäin hyvästä seurasta lavan takaa! :)


Finaaliporukka poseeraa lavan takana. Vasemmalta oikealle: minä, Natalia, Emma, Linda, Pauliina ja Riikka.


Kisan jälkeen oli melko epätodellinen olo. Minä, nobody, olin selvittänyt tieni SM-kilpailujen neljännelle sijalle! Toki töitäkin on tehty tämän kaiken eteen roppakaupalla, mutta koska olen nauttinut tästä kaikesta niin paljon, ei se ole tuntunut työltä laisinkaan. Tottakai huonojakin päiviä on mahtunut matkan varrelle, mutta niitähän on kaikilla jokatapauksessa, oli fitnestä tai ei. :)


Kuva: Team Andro / Matthias Busse


Tietenkin mitali olisi maistunut minullekin, mutta annoin parhaan mahdollisen suoritukseni ja tällä kertaa se riitti sijalle neljä, jonka koen olevani aivan riittävä tähän hetkeen. 

Kisan jälkeen lähdimme huoltajani Katrin ja muutaman muun läheiseni kanssa syömään Vierumäen Scandicin ravintolaan nauttimaan vapaasyönti-illasta. Ruoka oli taivaallista ja oli pitkästä aikaa todella ihana syödä yhdessä ilman minkäänlaista kiirettä ja nauttia hyvästä seurasta! 


Pakotin mun murut yhteiskuvaan. <3


Hyvin nukutun yön jälkeen hotellin aamupalalle, josta ehdottomasti odotin eniten puuroannosta! Sellaisen sainkin ja sen verran paljon muutakin, että illalla söin enemmän kuin mielelläni oman ruokavalion ruokia, vaikka koko maanantaikin oli vapaasyöntiä. Tiistai-aamuna homma jatkuikin reippaan 45minuutin aamulenkin ja olkapää-ojentaja-treenin merkeissä, ja vaikka dieetti jatkuukin vielä, tuntuu että ruokaa on vaikka millä mitalla! Mutta en kyllä todellakaan valita, on ihanaa syödä ja rakastan kaikki ruokiani. Erityisesti puuron come back oli mahti juttu! :)

Keskiviikkona intouduin oikein juoksemaan aamulenkillä ja illan jalkatreenikin kulki kivasti, vaikka hiukan varovaisemmin ja kroppaan kuunnellen olen näitä tämän viikon treenejä tehnytkin. 


Onneksi kuvassa ei näy kuluneen läntikäs kisavärini. :D

Tänään kävin Fitfarmin toimistolla sopimassa Bullin kanssa jatkosta ja kuulemassa kommentit kisoista. Palaute oli juuri sitä, mitä itsekin ajattelin ja hyvillä mielin sovimme seuraavan kisa-ajankohtani syksylle 2014. Nyt väliaika palautellaan kroppaa dieetistä, kasvatetaan lisää lihasta jalkoihin ja pakaraan ja hiotaan esiintymistäni. 


Kuva: Tommi Mankki


Fiilis on hyvä ja innolla odotan kovempia treenejä ja sitä mieletöntä draivia, millä me Lindan kanssa vedettiin melkeinpä kaikki treenit viime talvena. 

On myös erittäin mielenkiintoista nähdä, että kuinka paljon muutosta tähän kroppaan saadaan seuraavan vuoden aikana. :)

Sitten viimeiseksi haluan vielä kiittää kaikkia tässä projektissani mukana olleita sekä läheisiäni dieetti-Maijun kestämisestä.

Ensimmäinen kiitos menee ehdottomasti Fitfarmin suuntaan ja kelle muullekkaan, kuin valmentajalleni Jari "Bull" Mentulalle. KIITOS uskomattoman hyvästä, henkilökohtaisesta, yksilöllisestä ja kannustavasta valmennuksesta, en todellakaan olisi päässyt edes puoleen väliin tätä projektia ilman sua! 
Kiitos koko Fitfarmin tiimille Tero, Kille, Harri, Sirpa, Jutta, Tony ja kaikki muutkin kaikesta siitä avusta ja tuesta mitä olen teiltä saanut. Kiitos myös ihanille tiimikavereille, on etuoikeus kuulua näin hienoon porukkaan! 

Sitten hyvänä kakkosena tuleekin maailman paras treenikamu Linda, jonka kanssa ollaan koettu niin itkut kuin naurut salilla ja itseasiassa salin ulkopuolellakin. Ilman sua mun pää ei todellakaan olisi näin kasassa. :)

Team Tiuhti ja Viuhti.


Kolmantena haluan kiittää perhettäni, läheisiäni ja ystäviäni kaikesta siitä tuesta, mitä olen teiltä saanut, sekä minun kestämisestäni tämän projektin aikana, olette <3.

Neljäs kiitos menee sponsoreilleni Zero Point Compressionille sekä Spartan Gearille, nöyrä kiitos treenivuoteni helpottamisesta treenivarusteiden muodossa.

Spartan Gear ja Antti Nurmi


Viides kiitos kuuluu lihashuollolle, eli Risto Santalalle Zenseen sekä urheiluhieroja Arttu Peltolalle. 

Kuudentena haluan kiittää valokuvaajiani, eli Teemu Lindroosia Tehokuvasta sekä Tommi Mankkia. Kiitos, että olette ikuistaneet projektiani sen eri vaiheissa.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä suuret kiitokset parhaalle salille eli Wolf Fitness Clubille. Sinne on aina niin mukava tulla sen upean tunnelman ja mukavan henkilökunnan takia.

Ja tietenkin kiitos vielä kaikille teille ihanille lukijoille, jotka jaksatte näitä mun hömpötyksiä lueskella. :)

Tästä on hyvä jatkaa kohti vuotta 2014!

Kuva: Team Andro / Matthias Busse